{"id":2701,"date":"2025-01-10T12:32:46","date_gmt":"2025-01-10T12:32:46","guid":{"rendered":"https:\/\/cosmoflag.com\/?p=2701"},"modified":"2025-06-08T19:35:46","modified_gmt":"2025-06-08T17:35:46","slug":"saksan-lipun-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/cosmoflag.com\/fi\/saksan-lipun-historia\/","title":{"rendered":"Saksan lippu: Lippu: V\u00e4rit, merkitys, historia, alkuper\u00e4"},"content":{"rendered":"

Nyky\u00e4\u00e4n Saksaa edustava mustan, punaisen ja kullan v\u00e4rinen trikolori on voimakas kansallisen identiteetin, demokraattisten arvojen ja historiallisen kest\u00e4vyyden tunnus. T\u00e4m\u00e4 omaleimainen lippu on todistanut Saksan valtiollisen aseman monimutkaista muutosta vuosisatojen poliittisen myllerryksen, vallankumouksen, jakautumisen ja lopulta j\u00e4lleenyhdistymisen aikana. Toisin kuin monet muut kansalliset liput, joiden historia on suhteellisen suoraviivainen, Saksan trikolori kuvastaa kansakunnan haastavaa matkaa kohti demokratiaa ja yhten\u00e4isyytt\u00e4, eik\u00e4 se ole pelkk\u00e4 kansallinen symboli vaan Saksan poliittisen kehityksen visuaalinen kronikka.<\/p>\n\n\n\n

\n
Sis\u00e4llysluettelo<\/div><\/path><\/svg><\/span><\/div>
\n
1<\/span>Nopea yhteenveto<\/a><\/span><\/div>
2<\/span>Saksan v\u00e4rien keskiaikainen alkuper\u00e4<\/a><\/span><\/div>
3<\/span>Vallankumouksen alku (1815-1848)<\/a><\/span><\/div>
4<\/span>Keisarillinen aikakausi (1871-1918)<\/a><\/span><\/div>
5<\/span>Weimarin tasavalta (1919-1933)<\/a><\/span><\/div>
6<\/span>Natsiaika (1933-1945)<\/a><\/span><\/div>
7<\/span>Sodan j\u00e4lkeinen jako (1945-1990)<\/a><\/span><\/div>
8<\/span>Yhdistyminen ja nykyaika (1990-nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n)<\/a><\/span><\/div>
9<\/span>Suunnittelu ja tekniset tiedot<\/a><\/span><\/div><\/div><\/div>\n<\/div><\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Nopea yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n

Saksan lippu, jossa on mustan, punaisen ja kultaisen v\u00e4riset vaakasuorat kaistaleet, on vahva symboli Saksan monimutkaiselle poliittiselle matkalle. Sen alkuper\u00e4 juontaa juurensa Napoleonin sotien j\u00e4lkeen syntyneisiin 1800-luvun alun opiskelijaliikkeisiin, jotka pyrkiv\u00e4t Saksan yhten\u00e4isyyteen ja liberaaleihin uudistuksiin hajanaisia ruhtinaskuntia vastaan.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4rit saivat vallankumouksellisen merkityksen vuoden 1848 demokraattisten kansannousujen aikana, kun Frankfurtin parlamentti hyv\u00e4ksyi ne Saksan ensimm\u00e4iseksi kansallislipuksi. Bismarckin Saksan keisarikunta hylk\u00e4si n\u00e4m\u00e4 demokraattiset v\u00e4rit ja otti sen sijaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mustan, valkoisen ja punaisen v\u00e4rit keisarillisina v\u00e4rein\u00e4, jotka edustivat Preussin ylivaltaa.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen Weimarin tasavalta palautti mustan, punaisen ja kultaisen trikolorin, kun Saksa otti demokratian omakseen. T\u00e4m\u00e4n demokraattisen symbolin kielsi sittemmin natsihallinto, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4si hakaristilipun ainoaksi kansalliseksi tunnukseksi vuosina 1935-1945.<\/p>\n\n\n\n

Saksan sodanj\u00e4lkeinen jako loi ainutlaatuisen tilanteen, jossa sek\u00e4 it\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nsi vaativat samoja historiallisia v\u00e4rej\u00e4. L\u00e4nsi-Saksa otti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yksinkertaisen trikolorin, kun taas It\u00e4-Saksa lis\u00e4si lippunsa erottamiseksi kommunistisen tunnuksen. T\u00e4m\u00e4 visuaalinen jako kesti yhdistymiseen vuonna 1990 asti.<\/p>\n\n\n\n

Saksan nykyinen lippu ei edusta maantieteellisi\u00e4 piirteit\u00e4 vaan poliittista saavutusta - demokraattisten arvojen voittoa vuosisatojen taistelun j\u00e4lkeen. Lipun v\u00e4reiss\u00e4 on historian aikana ker\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 monikerroksisia merkityksi\u00e4: musta edustaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4, punainen vapauden puolesta vuodatettua verta ja kulta valoa ja vaurautta.<\/p>\n\n\n\n

Toisin kuin monet muut voiton synnytt\u00e4m\u00e4t kansalliset symbolit, Saksan lippu syntyi toistuvista demokraattisista ep\u00e4onnistumisista ennen lopullista menestyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n historian vuoksi lippu on erityisen merkityksellinen symboli, joka kuvastaa nyky-Saksan sitoutumista demokratiaan, Euroopan yhdentymiseen ja rauhanomaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/a>\n
\n
\n
Liputa Saksan v\u00e4rej\u00e4 ylpe\u00e4n\u00e4<\/div>\n\n\n\n
Osoita tukeasi tai juhli perint\u00f6\u00e4si laadukkailla Saksan lipuillamme.<\/div>\n\n\n\n
Tilaa nyt<\/span><\/span><\/path><\/svg><\/span><\/span><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"Saksan<\/a><\/div>\n<\/div>\n <\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Saksan v\u00e4rien keskiaikainen alkuper\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Pyh\u00e4n Rooman valtakunnan yhteys<\/h3>\n\n\n\n

Historiantutkijat ja vexillologit ovat pitk\u00e4\u00e4n kiistelleet Saksan mustan, punaisen ja kultaisen v\u00e4riyhdistelm\u00e4n alkuper\u00e4st\u00e4. Vaikka t\u00e4m\u00e4 yhteys yhdistet\u00e4\u00e4nkin yleisesti Pyh\u00e4\u00e4n saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, se vaatii vivahteikkaampaa ymm\u00e4rryst\u00e4. Keisarillisessa lipussa oli todellakin musta kotka, jossa oli punaiset kynnet ja nokka kultaista taustaa vasten, mik\u00e4 tarjoaa mahdollisen varhaisen l\u00e4hteen n\u00e4ille omaleimaisille v\u00e4reille. N\u00e4iden kolmen v\u00e4rin tarkoituksellinen yhdist\u00e4minen yhten\u00e4iseksi kansalliseksi symboliksi syntyi kuitenkin vasta paljon my\u00f6hemmin Saksan historiassa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden v\u00e4rien varhaiset k\u00e4ytt\u00f6tavat<\/h3>\n\n\n\n

Keskiajalla n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit esiintyiv\u00e4t erikseen eri Saksan alueilla ja ruhtinaskunnissa. Keisarillisissa vapaakaupungeissa ja monissa alueellisissa lipuissa k\u00e4ytettiin mustan ja kullan elementtej\u00e4, erityisesti keisarillisen kotkakuvion kautta. Punainen esiintyi usein eri saksalaisten aatelissuvun heraldisissa kuvioissa. Vaikka n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit esiintyiv\u00e4t yksitellen saksalaisessa heraldisessa perinteess\u00e4, ne eiv\u00e4t muodostaneet tunnustettua kolmiv\u00e4rist\u00e4 asetelmaa tai kansallista symbolia t\u00e4ll\u00e4 aikakaudella.<\/p>\n\n\n\n

Symboliset merkitykset<\/h3>\n\n\n\n

N\u00e4ille v\u00e4reille annettu symbolinen merkitys kehittyi huomattavasti ajan my\u00f6t\u00e4. Varhaisessa heraldisessa perinteess\u00e4 kulta edusti aatelistoa, vaurautta ja keisarillista valtaa. Musta merkitsi voimaa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4, kun taas punainen symbolisoi yleisesti rohkeutta ja verenvuodatusta. N\u00e4m\u00e4 merkitykset muuttuivat, kun v\u00e4rit saivat poliittisen merkityksen my\u00f6hempin\u00e4 vuosisatoina, mutta niiden juuret keskiaikaisessa symboliikassa loivat perustan niiden my\u00f6hemm\u00e4lle hyv\u00e4ksymiselle kansallisv\u00e4reiksi.<\/p>\n\n\n\n

Siirtyminen keskiaikaisesta heraldiasta nykyaikaiseen kansalliseen symboliikkaan edellytt\u00e4isi syv\u00e4llist\u00e4 poliittista muutosta. Vasta 1800-luvun alkupuolella, kasvavien kansallismielisten tunteiden ja vallankumouksellisten ihanteiden keskell\u00e4, n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit yhdistyiv\u00e4t tarkoitukselliseksi poliittiseksi symboliksi. Tarina siit\u00e4, miten opiskelijayhdistykset ja vallankumoukselliset liikkeet ottivat n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, on Saksan lipun modernin historian alku.<\/p>\n\n\n\n

Historian harrastajille, jotka ovat kiinnostuneita Saksan historiallisten lippujen autenttisista esityksist\u00e4, mukaan lukien j\u00e4ljenn\u00f6kset keskiaikaisista keisarillisista lipuista, joissa on n\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4iset v\u00e4rielementit, Cosmoflag-mallisto tarjoaa museolaatuisia j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4, jotka on valmistettu historiallisella tarkkuudella ja ensiluokkaisista materiaaleista.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>\n
\n
\n
Liputa Saksan v\u00e4rej\u00e4 ylpe\u00e4n\u00e4<\/div>\n\n\n\n
Osoita tukeasi tai juhli perint\u00f6\u00e4si laadukkailla Saksan lipuillamme.<\/div>\n\n\n\n
Tilaa nyt<\/span><\/span><\/path><\/svg><\/span><\/span><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"Saksan<\/a><\/div>\n<\/div>\n <\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Vallankumouksen alku (1815-1848)<\/h2>\n\n\n\n

Ylioppilaskunnat ja Burschenschaften<\/h3>\n\n\n\n

Mustan, punaisen ja kullan tarkoituksellinen yhdist\u00e4minen yhten\u00e4iseksi poliittiseksi symboliksi syntyi Napoleonin sotien j\u00e4lkeisen is\u00e4nmaallisen kiihkon seurauksena. Vuonna 1815 saksalaiset yliopisto-opiskelijat, joista monet olivat taistelleet Napoleonia vastaan, perustivat Jenan yliopistossa Burschenschaften-nimisen veljeskunnan. N\u00e4m\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6t pyrkiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan yhten\u00e4isyytt\u00e4 ja liberaaleja uudistuksia aikana, jolloin \"Saksa\" oli olemassa vain hajanaisena itsen\u00e4isten valtioiden kokoelmana. Urburschenschaft, ensimm\u00e4inen t\u00e4llainen opiskelijaryhm\u00e4, valitsi lippunsa v\u00e4riksi tarkoituksella mustan, punaisen ja kullan.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ill\u00e4 v\u00e4reill\u00e4 oli oppilaille erityinen merkitys: musta edusti menneisyyden sorron pimeytt\u00e4, punainen symboloi vapaustaistelun verenvuodatusta ja kulta edusti vapauden valoa, jonka he pyrkiv\u00e4t saavuttamaan. Valinta heijasteli my\u00f6s Napoleonia vastaan taistelleen L\u00fctzowin vapaajoukkojen, vapaaehtoisjoukkojen, virkapukuja, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t mustia virkapukuja, joissa oli punainen reunus ja kultaiset napit. T\u00e4m\u00e4 alkuper\u00e4 yhdisti n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit vahvasti Saksan varhaiseen nationalismiin ja demokraattisiin pyrkimyksiin.<\/p>\n\n\n\n

Hambachin festivaali vuonna 1832<\/h3>\n\n\n\n

Mustan, punaisen ja kultaisen trikolorin poliittinen merkitys laajeni vuoden 1832 Hambachin juhlissa, joka oli keskeinen tapahtuma Saksan varhaisissa demokraattisissa liikkeiss\u00e4. Noin 30 000 ihmist\u00e4 kokoontui Hambachin linnaan Pfalzin alueella puolustaakseen poliittisia uudistuksia, kansalaisvapauksia ja Saksan yhdistymist\u00e4. Tapahtumaa hallitsivat mustat, punaiset ja kultaiset banderollit, jotka muuttivat sen, joka oli ollut ennen l\u00e4hinn\u00e4 opiskelijoiden symboli, laajalti tunnustetuksi liberaalin saksalaisen nationalismin tunnukseksi.<\/p>\n\n\n\n

Festivaalin osallistujat esitteliv\u00e4t ylpein\u00e4 n\u00e4it\u00e4 v\u00e4rej\u00e4 vaatiessaan yhten\u00e4ist\u00e4 Saksan tasavaltaa, sananvapautta ja poliittisia uudistuksia. Kokoontuminen oli yksi Saksan historian ensimm\u00e4isist\u00e4 poliittisista joukkomielenosoituksista, ja trikolorin n\u00e4kyv\u00e4 rooli vahvisti sen asemaa edistyksellisen saksalaisen nationalismin lipunkantajana. Hambachin j\u00e4lkeen monien Saksan osavaltioiden viranomaiset kielsiv\u00e4t v\u00e4rien n\u00e4ytt\u00e4misen, koska ne tunnistivat niiden vallankumouksellisen potentiaalin.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1848 maaliskuun vallankumous<\/h3>\n\n\n\n

Mustan, punaisen ja kultaisen trikolorin vallankumouksellinen huippu saavutettiin vuosien 1848-49 myrskyisiss\u00e4 tapahtumissa. Vallankumousliikkeiden pyyhk\u00e4istess\u00e4 ymp\u00e4ri Eurooppaa saksalaiset nousivat vaatimaan kansallista yhten\u00e4isyytt\u00e4, perustuslaillista hallintoa ja kansalaisvapauksia. Maaliskuun 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1848 vallankumoukselliset nostivat Berliiniss\u00e4 symbolikseen mustan, punaisen ja kultaisen lipun. Kun vallankumous levisi, vastaperustettu Frankfurtin parlamentti, Saksan ensimm\u00e4inen demokraattisesti valittu kansalliskokous, otti n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit virallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kansallislipuksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun musta, punainen ja kultainen trikolori oli Saksan virallinen kansallinen symboli. Lippu liehui ylpe\u00e4n\u00e4 Frankfurtin Paulskirche-kirkon yll\u00e4, jossa edustajat keskustelivat perustuslaista yhdistyneelle, demokraattiselle Saksalle. Vaikka vallankumous lopulta ep\u00e4onnistui, kun konservatiiviset voimat saivat vallan takaisin vuonna 1849, n\u00e4iden v\u00e4rien ja Saksan demokraattisten pyrkimysten v\u00e4linen yhteys vakiintui pysyv\u00e4sti kansalliseen tietoisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n vallankumouskauden liput ovat Saksan demokraattisen perinn\u00f6n keskeisi\u00e4 esineit\u00e4. T\u00e4st\u00e4 ratkaisevasta aikakaudesta kiinnostuneet historianker\u00e4ilij\u00e4t ja -harrastajat voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Cosmoflag-kokoelmastamme uskollisia j\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4 vuoden 1848 vallankumouslipuista, jotka on valmistettu kunnioittamaan t\u00e4t\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lukua Saksan matkalla kohti demokratiaa ja yhten\u00e4isyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keisarillinen aikakausi (1871-1918)<\/h2>\n\n\n\n

Musta, valkoinen ja punainen lippu<\/h3>\n\n\n\n

Kun Otto von Bismarck onnistui yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan Preussin johdolla vuonna 1871, vastaperustettu Saksan keisarikunta hylk\u00e4si tietoisesti mustan, punaisen ja kultaisen trikolorin. T\u00e4m\u00e4 hylk\u00e4\u00e4minen oli sek\u00e4 poliittinen ett\u00e4 symbolinen. Uusi keisarillinen hallitus, jota hallitsi konservatiivinen preussilainen aatelisto, suhtautui demokraattiseen trikoloriin ep\u00e4luuloisesti, koska se liittyi vallankumouksellisiin liikkeisiin. Sen sijaan Saksan keisarikunnan kansallislipuksi hyv\u00e4ksyttiin mustan, valkoisen ja punaisen v\u00e4rinen vaakasuora trikolori.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit edustivat yhdistelm\u00e4\u00e4 Preussin (uuden valtakunnan hallitsevan valtion) mustasta ja valkoisesta v\u00e4rist\u00e4 sek\u00e4 Hansaliiton kaupunkien punaisesta ja valkoisesta v\u00e4rist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 valinta korosti Preussin johtajuutta ja tunnusti samalla pohjoiset kauppakeskukset, jotka edistiv\u00e4t Saksan vaurautta. Keisarillinen lippu symboloi n\u00e4in hyvin erilaista n\u00e4kemyst\u00e4 Saksan kansallisuudesta: se perustui pikemminkin monarkkiseen auktoriteettiin, Preussin sotilaalliseen voimaan ja kaupalliseen voimaan kuin demokraattisiin periaatteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Kilpailevat kansalliset identiteetit<\/h3>\n\n\n\n

Koko keisarikunnan ajan Saksassa vallitsi j\u00e4nnite kilpailevien n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4 kansallisesta identiteetist\u00e4. Virallinen mustavalkoinen ja punainen lippu edusti hallitsevan eliitin edustamaa konservatiivista, monarkkista k\u00e4sityst\u00e4 Saksasta. Mustan, punaisen ja kullan v\u00e4rit eiv\u00e4t kuitenkaan koskaan h\u00e4vinneet kokonaan Saksan poliittisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Edistykselliset ja demokraattiset liikkeet k\u00e4yttiv\u00e4t n\u00e4it\u00e4 v\u00e4rej\u00e4 edelleen autoritaarisen hallinnon vastustamisen symbolina ja muistutuksena t\u00e4yttym\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 demokraattisista pyrkimyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 Saksan historian ajanjakso merkitsi kansallisten symbolien institutionalisoitumista, ja keisarillinen lippu ilmestyi valtion rakennuksiin, sota-aluksiin ja virallisiin asiakirjoihin. Hallitus edisti keisarillisia v\u00e4rej\u00e4 koulutuksen, sotilasn\u00e4yt\u00f6sten ja julkisten juhlien avulla ja pyrki vakiinnuttamaan ne Saksan kansallisuuden aidoksi symboliksi. Vaihtoehtoisen trikolorin s\u00e4ilyminen heijasteli kuitenkin saksalaisen yhteiskunnan syvempi\u00e4 erimielisyyksi\u00e4 Saksan valtion perusluonteesta.<\/p>\n\n\n\n

Symboliikka ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana<\/h3>\n\n\n\n

Keisarillisen lipun merkitys korostui ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana (1914-1918). Kun Saksa mobilisoitui totaaliseen sotaan, mustavalkoinen ja punainen trikolori tuli kansallisen yhten\u00e4isyyden ja sotilaallisen p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyyden symboliksi. Lippu n\u00e4kyi sotaobligaatioissa, propagandajulisteissa ja is\u00e4nmaallisissa muistoesineiss\u00e4. Sotilasyksik\u00f6t kantoivat keisarillisia v\u00e4rej\u00e4 taisteluun, ja siviilit esitteliv\u00e4t lippua osoittaakseen tukensa sotatoimille.<\/p>\n\n\n\n

Sodan pitkittyess\u00e4 ja olosuhteiden huonontuessa keisarillinen lippu edusti kuitenkin yh\u00e4 enemm\u00e4n hallintoa, joka oli menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 legitimiteettins\u00e4. Sotilaalliset takaiskut, elintarvikepula ja poliittinen sorto heikensiv\u00e4t kansan tukea keisarilliselle hallitukselle. Vuoteen 1918 menness\u00e4 syntyi j\u00e4lleen vallankumouksellisia liikkeit\u00e4, jotka usein k\u00e4yttiv\u00e4t vaihtoehtoisen saksalaisen perinteen mustaa, punaista ja kultaa. Kun keisarikunta romahti sotilaallisen tappion seurauksena, keisarillinen lippu kaatui sen mukana, mik\u00e4 loi mahdollisuuden demokraattisen trikolorin paluulle.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>\n
\n
\n
Liputa Saksan v\u00e4rej\u00e4 ylpe\u00e4n\u00e4<\/div>\n\n\n\n
Osoita tukeasi tai juhli perint\u00f6\u00e4si laadukkailla Saksan lipuillamme.<\/div>\n\n\n\n
Tilaa nyt<\/span><\/span><\/path><\/svg><\/span><\/span><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"Saksan<\/a><\/div>\n<\/div>\n <\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Weimarin tasavalta (1919-1933)<\/h2>\n\n\n\n

Paluu mustaan, punaiseen ja kultaiseen<\/h3>\n\n\n\n

Saksan keisarikunnan romahdettua ja keisari Vilhelm II:n luovuttua vallasta marraskuussa 1918 Saksassa alkoi syv\u00e4llinen poliittinen murros. Uusi demokraattinen hallitus, joka muodostettiin vallankumouksen ja kansalaislevottomuuksien keskell\u00e4, etsi symboleja, jotka edustaisivat selke\u00e4\u00e4 eroa keisarillisesta menneisyydest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 mustan, punaisen ja kultaisen trikolorin v\u00e4ri nousi uudelleen kansallislipuksi, joka otti takaisin asemansa Saksan demokraattisten pyrkimysten tunnuksena.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 valinnalla yhdistettiin uusi tasavalta tietoisesti vuoden 1848 demokraattisiin perinteisiin ja korostettiin jatkuvuutta aiempiin vapauden ja kansallisen yhten\u00e4isyyden puolesta k\u00e4ytyihin taisteluihin. Weimarin tasavalta, joka oli nimetty kaupungin mukaan, jossa sen perustuslaki laadittiin, otti virallisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mustan, punaisen ja kultaisen vaakasuoran trikolorin 11. elokuuta 1919. Monille saksalaisille, erityisesti niille, joilla oli edistyksellisi\u00e4 poliittisia n\u00e4kemyksi\u00e4, t\u00e4m\u00e4 paluu perinteisiin demokraattisiin v\u00e4reihin edusti toivoa uudesta perustuslaillisen hallinnon ja kansalaisvapauksien aikakaudesta.<\/p>\n\n\n\n

Perustuslaillinen tunnustaminen<\/h3>\n\n\n\n

Weimarin perustuslain 3 pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettiin nimenomaisesti musta, punainen ja kulta kansallisv\u00e4reiksi, mik\u00e4 antoi n\u00e4ille v\u00e4reille ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Saksan historiassa perustuslaillisen suojan. Virallinen hyv\u00e4ksyminen oli enemm\u00e4n kuin esteettinen mieltymys; se merkitsi tasavallan sitoutumista demokraattisiin periaatteisiin ja sen pyrkimyst\u00e4 luoda uusi poliittinen identiteetti, joka erosi autoritaarisesta keisarillisesta valtiosta.<\/p>\n\n\n\n

Hallitus pyrki edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lippua virallisten seremonioiden, julkisen koulutuksen ja diplomaattisen edustuksen avulla. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit edustivat Saksaa kansainv\u00e4lisesti, ja ne liehuivat suurl\u00e4hetyst\u00f6jen ja konsulaattien yll\u00e4 kaikkialla maailmassa. Weimarin kaudella standardoitiin lipun mitat ja v\u00e4rim\u00e4\u00e4rittelyt, jolloin m\u00e4\u00e4riteltiin kullan (itse asiassa kullankeltaisen) tarkka s\u00e4vy, joka jatkuu nykyisess\u00e4 Saksan lipussa.<\/p>\n\n\n\n

Poliittiset kiistat<\/h3>\n\n\n\n

Virallisesta asemastaan huolimatta Weimarin lippu ei koskaan saavuttanut yleist\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 Saksan v\u00e4est\u00f6n keskuudessa. Monet konservatiivit ja nationalistit pitiv\u00e4t edelleen keisarillista mustaa, valkoista ja punaista aitona kansallisv\u00e4rin\u00e4. Veteraanij\u00e4rjest\u00f6t, monarkistiryhm\u00e4t ja oikeistolaiset poliittiset puolueet pitiv\u00e4t usein keisarillista lippua esill\u00e4 vastalauseena tasavaltaa vastaan. Saksan laivasto ja kauppalaivasto k\u00e4yttiv\u00e4t edelleen lippuja, joihin oli sis\u00e4llytetty osia keisarillisista v\u00e4reist\u00e4, mik\u00e4 kuvastaa merivoimien sis\u00e4ist\u00e4 kompromissia.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4rioikeistolaiset ryhm\u00e4t, mukaan lukien nouseva natsipuolue, hylk\u00e4siv\u00e4t nimenomaisesti tasavaltalaisen trikolorin, koska ne pitiv\u00e4t sit\u00e4 kansallisen n\u00f6yryytyksen symbolina Saksan h\u00e4vitty\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan. He yhdistiv\u00e4t mustan, punaisen ja kultaisen v\u00e4rin \"marraskuun rikollisiin\", joita he pitiv\u00e4t \"marraskuun rikollisina\", jotka olivat allekirjoittaneet aselevon vuonna 1918 ja Versaillesin sopimuksen vuonna 1919. T\u00e4m\u00e4 kansallisten symbolien ymp\u00e4rille syntynyt polarisaatio heijasteli syvempi\u00e4 jakolinjoja Weimarin ajan saksalaisessa yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n ajanjakson lippukiistat paljastavat, miten kansallisista symboleista voi tulla kilpailevien kansallisen identiteetin n\u00e4kemysten taistelukentti\u00e4. Kun Weimarin tasavalta joutui 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa taloudelliseen kriisiin, poliittisiin \u00e4\u00e4riliikkeisiin ja kasvavaan pettymykseen, kansallisen lipun asema heijasteli yh\u00e4 selvemmin itse saksalaisen demokratian ep\u00e4varmaa asemaa. Vaikka mustan, punaisen ja kultaisen kolmiv\u00e4rinen lippu oli laillisesti vahvistettu, se pysyi kiistanalaisena koko t\u00e4m\u00e4n myrskyis\u00e4n Saksan historian ajan.<\/p>\n\n\n\n

Natsiaika (1933-1945)<\/h2>\n\n\n\n

Mustan, punaisen ja kullan hylk\u00e4\u00e4minen<\/h3>\n\n\n\n

Kun Adolf Hitlerist\u00e4 tuli Saksan liittokansleri 30. tammikuuta 1933, Weimarin lipun kohtalo sinet\u00f6ityi nopeasti. Natsihallinto aloitti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti demokraattisten instituutioiden ja symbolien purkamisen, mukaan lukien tasavaltalaisia arvoja edustanut mustan, punaisen ja kultaisen trikolorin. Maaliskuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1933, vain kuusi viikkoa vallankaappauksen j\u00e4lkeen ja p\u00e4iv\u00e4 maaliskuun vaalien j\u00e4lkeen, Hitler antoi asetuksen, jolla perustettiin kaksi virallista kansallislippua: natsipuolueen hakaristilippu ja vanha keisarillinen mustavalkoinen ja punainen trikolori.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kaksoislippuasetus edusti siirtym\u00e4vaihetta natsien vallan vakiinnuttamisessa. Palauttamalla keisarilliset v\u00e4rit puolueen lipun rinnalle natsit vetosivat konservatiivisiin kansallismielisiin ja valmistautuivat samalla t\u00e4ydelliseen ideologiseen hallintaan. Mustan, punaisen ja kullan yhdistelm\u00e4 hyl\u00e4ttiin nimenomaisesti, ja natsien propagandassa n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit kuvattiin heikkouden, demokraattisen rappion ja kansallisen petoksen symboleiksi. Weimarin lipun n\u00e4ytt\u00e4minen kriminalisoitiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ja kansalaisia uhkasi mahdollinen pid\u00e4tys, jos he osoittivat uskollisuuttaan tasavaltalaisille v\u00e4reille.<\/p>\n\n\n\n

Hakaristilippu<\/h3>\n\n\n\n

Syyskuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1935 natsipuolueen kokoontumisessa N\u00fcrnbergiss\u00e4 hallitus ilmoitti, ett\u00e4 hakaristilipusta tulisi Saksan ainoa kansallislippu. Lippuun kuului musta hakaristi valkoisella py\u00f6re\u00e4ll\u00e4 pohjalla, jonka keskell\u00e4 oli punainen kentt\u00e4. Kuvio oli per\u00e4isin Saksan kansallissosialistisen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen (NSDAP) puoluelipusta vuodelta 1920, jonka Hitler itse loi natsimytologian mukaan.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4rit sis\u00e4lsiv\u00e4t elementtej\u00e4 keisarillisesta lippuperinteest\u00e4, ja musta, valkoinen ja punainen oli j\u00e4rjestetty uuteen kokoonpanoon. Natsi-ideologiassa n\u00e4ille elementeille annettiin erityisi\u00e4 merkityksi\u00e4: punainen edusti natsismin yhteiskunnallista aatetta, valkoinen edusti saksalaista kansallismielist\u00e4 ideologiaa ja hakaristi symboloi \"arjalaisen rodun\" teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Lipusta tuli kaikkialle saksalaiseen yhteiskuntaan, ja se oli esill\u00e4 kaikissa valtion rakennuksissa, kouluissa ja julkisissa tiloissa. Kansalaisten odotettiin pit\u00e4v\u00e4n lippua esill\u00e4 kansallisilla juhlap\u00e4ivill\u00e4 ja natsijuhlissa, mik\u00e4 teki siit\u00e4 totalitaarisen valtion n\u00e4kyvimm\u00e4n symbolin.<\/p>\n\n\n\n

Demokraattisten symbolien tukahduttaminen<\/h3>\n\n\n\n

Natsihallinto poisti j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti kaikki visuaaliset viittaukset Saksan demokraattisiin perinteisiin. Musta, punainen ja kultainen v\u00e4ri katosivat julkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ja niiden hallussapito saattoi johtaa tarkkailuun, kuulusteluihin tai pahempaan. Hallinto kirjoitti historian oppikirjat uudelleen v\u00e4h\u00e4tellen tai v\u00e4heksyen vuosien 1848 ja 1918 demokraattisia liikkeit\u00e4 ja korosti sen sijaan kertomusta kansallisesta kohtalosta, joka huipentui natsihallintoon.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tukahduttaminen ulottui lippujen lis\u00e4ksi kaikille julkisen el\u00e4m\u00e4n aloille. Hallinto korvasi demokraattiset valtion tunnukset, suunnitteli valuutan ja postimerkit uudelleen ja loi uusia kansallisia juhlap\u00e4ivi\u00e4, joiden keskipisteen\u00e4 oli natsi-ideologia. Hallitus poltti julkisesti teoksia, joiden katsottiin olevan ristiriidassa natsi-ideologian kanssa, my\u00f6s demokraattisiin perinteisiin liittyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. N\u00e4ill\u00e4 toimilla hallinto yritti pyyhki\u00e4 Saksan demokratian visuaalisen perinn\u00f6n pois yleisest\u00e4 tietoisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n visuaalisen muutoksen psykologista vaikutusta ei voi liioitella. Saksalaisen yhteiskunnan symbolinen maisema muuttui t\u00e4ysin huomattavan lyhyess\u00e4 ajassa, mik\u00e4 vahvisti natsien valtamonopolia jatkuvilla visuaalisilla muistutuksilla hallinnon auktoriteetista. Kun Saksa liittyi toiseen maailmansotaan vuonna 1939, hakaristilippu yhdistettiin sotilaalliseen valloitukseen, kun Saksan joukot asettivat sen miehitettyjen alueiden p\u00e4\u00e4lle eri puolilla Eurooppaa.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>\n
\n
\n
Liputa Saksan v\u00e4rej\u00e4 ylpe\u00e4n\u00e4<\/div>\n\n\n\n
Osoita tukeasi tai juhli perint\u00f6\u00e4si laadukkailla Saksan lipuillamme.<\/div>\n\n\n\n
Tilaa nyt<\/span><\/span><\/path><\/svg><\/span><\/span><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"Saksan<\/a><\/div>\n<\/div>\n <\/div><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Sodan j\u00e4lkeinen jako (1945-1990)<\/h2>\n\n\n\n

Kaksi Saksan lippua<\/h3>\n\n\n\n

Saksan h\u00e4vitty\u00e4 toisen maailmansodan ja natsihallinnon romahdettua maa koki t\u00e4ydellisen poliittisen muutoksen liittoutuneiden miehityksen aikana. Hakaristilippu kiellettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, mik\u00e4 loi symbolisen tyhji\u00f6n miehitysvy\u00f6hykkeisiin jakautuneeseen kansakuntaan. Kylm\u00e4n sodan j\u00e4nnitteiden kiristyess\u00e4 Saksa jakautui kahteen erilliseen valtioon: Saksan liittotasavaltaan (L\u00e4nsi-Saksa) vuonna 1949 ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan (It\u00e4-Saksa) pian sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Molemmat Saksan osavaltiot k\u00e4yttiv\u00e4t kansallislipunaan mustaa, punaista ja kultaista trikoloria ja ottivat n\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit takaisin demokraattisista perinteist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 yhteinen valinta heijasti kilpailevia vaatimuksia Saksan legitiimiydest\u00e4 ja demokraattisesta perinn\u00f6st\u00e4. L\u00e4nsi-Saksa hyv\u00e4ksyi yksinkertaisen vaakasuoran trikolorin 23. toukokuuta 1949 osana perustuslakiaan. It\u00e4-Saksa k\u00e4ytti aluksi samaa lippua, mutta pyrki pian erottumaan visuaalisesti l\u00e4ntisest\u00e4 vastineestaan.<\/p>\n\n\n\n

Muutokset ja erot<\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1959 It\u00e4-Saksa muutti lippuaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen keskelle vaakunan. T\u00e4ss\u00e4 vaakunassa oli vasara ja kompassi, joita ymp\u00e4r\u00f6i rukiin rengas, joka symboloi ty\u00f6l\u00e4isten, \u00e4lymyst\u00f6n ja maanviljelij\u00f6iden liittoa sosialismissa. Lis\u00e4ys muutti aiemmin identtiset liput erillisiksi kansallisiksi symboleiksi, joiden avulla It\u00e4-Saksan valtion omaisuus, asiakirjat ja diplomaattiset edustustot voitiin tunnistaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti visuaalisesti.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsi-Saksa s\u00e4ilytti koruttoman trikolorin koko t\u00e4m\u00e4n ajanjakson ajan, mik\u00e4 yhdisti sen identiteetin Weimarin tasavallan ja vuoden 1848 vallankumouksellisten demokraattisiin perinteisiin. L\u00e4nsi-Saksan viranomaiset pitiv\u00e4t omaa versiotaan aitona kansallisena lippuna ja pitiv\u00e4t It\u00e4-Saksan muutosta ideologisena anastuksena. T\u00e4m\u00e4 kanta oli linjassa L\u00e4nsi-Saksan laajemman v\u00e4itteen kanssa olla Saksan kansan ainoa legitiimi edustaja, Hallsteinin doktriinina tunnetun kannan kanssa, joka hallitsi L\u00e4nsi-Saksan ulkopolitiikkaa 1970-luvun alkuun asti.<\/p>\n\n\n\n

Symbolinen merkitys kylm\u00e4n sodan aikana<\/h3>\n\n\n\n

Kylm\u00e4n sodan aikana Saksan kaksi lippua edustivat kilpailevia n\u00e4kemyksi\u00e4 Saksan identiteetist\u00e4 ja poliittisesta legitimiteetist\u00e4. L\u00e4nsi-Saksalle muuttamaton trikolori symboloi sitoutumista parlamentaariseen demokratiaan, yksil\u00f6nvapauteen sek\u00e4 yhdentymist\u00e4 L\u00e4nsi-Eurooppaan ja Natoon. Lippu liehui l\u00e4nsiliittolaisten ja eurooppalaisten kumppanien lippujen rinnalla ja edusti L\u00e4nsi-Saksan asemaa demokraattisessa blokissa.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Saksassa muutettu lippu edusti sosialistista internationalismia, liittoutumista Neuvostoliiton kanssa ja sit\u00e4, mit\u00e4 hallitus kutsui \"todelliseksi sosialismiksi\". Valtio edisti lippua nuorisoj\u00e4rjest\u00f6jen, julkisten juhlien ja laajan propagandan avulla, jossa korostettiin It\u00e4-Saksan kansakunnan sosialistista luonnetta. Lippu esiintyi muiden Varsovan liiton maiden lippujen rinnalla virallisissa tilaisuuksissa, urheilukilpailuissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tapahtumissa.<\/p>\n\n\n\n

Jakautuneen valtion kummallakin puolella asuville saksalaisille n\u00e4ist\u00e4 lipuista tuli jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 muistutuksia kansallisesta kahtiajaosta. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 urheilutapahtumissa kahden Saksan lipun n\u00e4kyminen vahvisti visuaalisesti jaon poliittista todellisuutta. Liput n\u00e4kyiv\u00e4t id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lisill\u00e4 rajanylityspaikoilla ja symboloivat paitsi eri alueita my\u00f6s erilaisia poliittisia j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntapoja.<\/p>\n\n\n\n

Vuosien kuluessa It\u00e4-Saksan muutetusta lipusta tuli v\u00e4hemm\u00e4n ideologisen eron symboli kuin yksinkertaisesti DDR:n kansalaisille tuttu kansallinen tunnus. Kun molemmista valtioista kotoisin olevat saksalaiset kohtasivat toisensa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tapahtumissa tai harvinaisilla perhevierailuilla, liput edustivat globaalin ideologisen konfliktin taustaa vasten jakautuneen kansakunnan konkreettista todellisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Yhdistyminen ja nykyaika (1990-nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n)<\/h2>\n\n\n\n

Yhdistyneen lipun palauttaminen<\/h3>\n\n\n\n

Berliinin muurin murtuminen marraskuussa 1989 k\u00e4ynnisti nopean tapahtumasarjan, joka johti Saksan yhdistymiseen. Kun It\u00e4-Saksan hallitus romahti rauhanomaisen vallankumouksen keskell\u00e4, kysymykset kansallisista symboleista saivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityksen. Vuoden 1989 lopun ja vuoden 1990 alun mielenosoituksissa monet it\u00e4saksalaiset mielenosoittajat leikkasivat tarkoituksellisesti valtion tunnuksen lipuistaan ja loivat n\u00e4in voimakkaan visuaalisen kannanoton, jolla he hylk\u00e4siv\u00e4t sosialistisen valtion ja kannattivat yhdistymist\u00e4 demokraattisten periaatteiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Kun virallinen yhdistyminen tapahtui 3. lokakuuta 1990, yhdistetyn Saksan kansallislippuna k\u00e4ytettiin muuttamatonta mustaa, punaista ja kultaista trikoloria. T\u00e4m\u00e4 valinta edusti sek\u00e4 jatkuvuutta L\u00e4nsi-Saksan demokraattisten instituutioiden kanssa ett\u00e4 yhteytt\u00e4 vuosien 1848 ja 1919 yhteisiin historiallisiin perinteisiin. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 yksinkertainen trikolori sen sijaan, ett\u00e4 olisi luotu uusi malli, korostettiin sit\u00e4, ett\u00e4 yhdistyminen merkitsi pikemminkin It\u00e4-Saksan alueiden liittymist\u00e4 olemassa olevaan liittotasavaltaan kuin kokonaan uuden valtion perustamista.<\/p>\n\n\n\n

Oikeussuoja<\/h3>\n\n\n\n

Yhdistynyt Saksa s\u00e4ilytti L\u00e4nsi-Saksan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vahvistettujen kansallisten symbolien vahvan oikeudellisen suojan. Lippu sai perustuslaillisen aseman perustuslain 22 artiklan kautta, jossa nimenomaisesti todetaan: \"Liittovaltion lippu on musta, punainen ja kultainen.\" Saksan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kiellet\u00e4\u00e4n kansallisten symbolien turmeleminen tai halventaminen ja annetaan erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 niiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan. N\u00e4m\u00e4 suojatoimenpiteet heijastavat Saksan sitoutumista demokraattisiin instituutioihin ja tietoisuutta siit\u00e4, miten kansallisia symboleja oli manipuloitu natsien aikana.<\/p>\n\n\n\n

Saksassa pidettiin my\u00f6s yhdistymisen j\u00e4lkeen voimassa tiukat kiellot natsisymboleita, kuten hakaristilippua, vastaan. Toisin kuin joissakin maissa, joissa sananvapauden suoja saattaa sallia t\u00e4llaiset n\u00e4yt\u00f6kset, Saksan laissa kiellettyjen j\u00e4rjest\u00f6jen symbolien julkinen k\u00e4ytt\u00f6 on nimenomaisesti kriminalisoitu. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa kuvastaa Saksan sitoutumista vaikean menneisyytens\u00e4 kohtaamiseen sen sijaan, ett\u00e4 se antaisi mahdollisesti vaarallisten ideologioiden nousta uudelleen esiin historiallisen mielenkiinnon tai sananvapauden varjolla.<\/p>\n\n\n\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n merkitys<\/h3>\n\n\n\n

Saksan nykyisell\u00e4 lipulla on yhdistetyn tasavallan kansalaisille monitahoisia merkityksi\u00e4. Monille saksalaisille, erityisesti niille, jotka ovat kokeneet kahtiajaon, trikolori edustaa kansallisen yhten\u00e4isyyden saavuttamista ja demokraattisten arvojen voittoa vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neen eron j\u00e4lkeen. Lippu on n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 kansallisissa juhlallisuuksissa, erityisesti Saksan yhten\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (3. lokakuuta), jolla muistetaan yhdistymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saksan suhde kansallisiin symboleihin eroaa kuitenkin huomattavasti monista muista maista. Koska saksalaiset ovat historiallisesti liittyneet aggressiiviseen kansallismielisyyteen erityisesti natsien aikana, he ovat perinteisesti olleet pid\u00e4ttyv\u00e4isempi\u00e4 lippujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuin esimerkiksi Yhdysvallat tai Ranska. Tilanne muuttui jonkin verran Saksassa j\u00e4rjestettyjen vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen aikana, jolloin monet kansalaiset ottivat lipun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rennomman ja itsevarmemman kansallisen identiteetin ilment\u00e4j\u00e4n\u00e4 yhten\u00e4isess\u00e4 Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n mustan, punaisen ja kultaisen trikolorin v\u00e4rit n\u00e4kyv\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4sti valtion rakennuksissa, virallisissa seremonioissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 urheilutapahtumissa. Se edustaa Saksaa, joka on sitoutunut Euroopan yhdentymiseen, demokraattisiin arvoihin ja kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Lippu symboloi paitsi kansallista suvereniteettia my\u00f6s Saksan muuttumista jakautuneesta, sodan runtelemasta kansakunnasta yhten\u00e4iseksi demokraattiseksi valtioksi ja Euroopan unionin talousmahdiksi.<\/p>\n\n\n\n

Yhdistymisen j\u00e4lkeen syntyneille nuoremmille sukupolville lippu edustaa yh\u00e4 useammin Saksaa, jota m\u00e4\u00e4rittelee pikemminkin sen demokraattinen nykyisyys kuin sen jakautunut menneisyys. Vaikka monet nykysaksalaiset ovatkin tietoisia historian monimutkaisuudesta, he pit\u00e4v\u00e4t kansallisv\u00e4rej\u00e4\u00e4n asianmukaisina symboleina menestyksekk\u00e4\u00e4lle, rauhanomaiselle tasavallalle, joka on integroitunut osaksi laajempaa eurooppalaista yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suunnittelu ja tekniset tiedot<\/h2>\n\n\n\n

Viralliset v\u00e4rit ja mittasuhteet<\/h3>\n\n\n\n

Saksan lippu koostuu kolmesta yht\u00e4 suuresta vaakasuorasta mustasta (ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4), punaisesta (keskell\u00e4) ja kultaisesta (alhaalla) kaistaleesta. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4rit on m\u00e4\u00e4ritelty tarkasti \"Liittohallituksen ulkoasuk\u00e4sikirjassa\", jotta varmistetaan yhdenmukaisuus kaikissa virallisissa k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksissa. Tarkat v\u00e4rim\u00e4\u00e4rittelyt ovat seuraavat:<\/p>\n\n\n\n

Musta: RAL 9005 (suihkumusta)
Punainen: RAL 3020 (liikenteen punainen)
Kulta: RAL 1021 (rapsinkeltainen)<\/p>\n\n\n\n

Lipun suhde on 3:5, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokaista kolmea korkeusyksikk\u00f6\u00e4 kohden lippu ulottuu 5 yksik\u00f6n pituuteen. T\u00e4m\u00e4 standardointi takaa visuaalisen yhdenmukaisuuden riippumatta siit\u00e4, n\u00e4kyyk\u00f6 lippu hallituksen rakennuksissa, diplomaattisissa edustustoissa tai virallisissa asiakirjoissa. Valtion virallisissa tilaisuuksissa liittovaltion palvelulippu (Bundesdienstflagge) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Saksan vaakunan (liittokotka) keskell\u00e4 trikoloria, mutta t\u00e4m\u00e4 versio on varattu yksinomaan liittovaltion hallituksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Oikeat n\u00e4ytt\u00f6ohjeet<\/h3>\n\n\n\n

Saksan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on erityisi\u00e4 ohjeita kansallisen lipun kunnioittamisesta. Pystysuorassa asennossa mustan nauhan on oltava katsojasta katsottuna vasemmalla. Kun esill\u00e4 on useita lippuja, lippujen sijoittelu m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy erityisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaan: kahdenv\u00e4lisiss\u00e4 kokouksissa Saksan lippu on yleens\u00e4 katsojan n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna vieraan maan lipun oikealla puolella, kun taas monenv\u00e4lisiss\u00e4 kokouksissa liput asetetaan yleens\u00e4 aakkosj\u00e4rjestykseen paikallisen kielen mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Erityisin\u00e4 muistop\u00e4ivin\u00e4 liput voidaan hallituksen ohjeiden mukaan asettaa puolitankoon, erityisesti kansallissosialismin uhrien vuosittaisena muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (27. tammikuuta) ja kansallisena surup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (Volkstrauertag). N\u00e4iss\u00e4 tilaisuuksissa lippu nostetaan ensin sauvan yl\u00e4osaan ja lasketaan sitten puolitankoon.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Saksassa ei ole Yhdysvaltojen kaltaisten maiden laajoja lippus\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, siell\u00e4 sovelletaan yleisi\u00e4 kunnioituksen periaatteita. Lippu ei saisi koskaan koskettaa maata, sit\u00e4 ei saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaupalliseen mainontaan tavalla, joka saattaisi heikent\u00e4\u00e4 sen arvokkuutta, ja se olisi h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4 kunnioittavasti, kun se on kulunut tai vahingoittunut korjauskelvottomaksi.<\/p>\n\n\n\n